Haluaisitko opiskella yliopistotasoisia kursseja ilman pääsykoetta – vaikkapa kesällä, iltaisin tai verkossa? Avoin yliopisto tarjoaa siihen mahdollisuuden pohjakoulutuksesta riippumatta. Tässä artikkelissa kerromme, mikä avoin yliopisto on, miten siellä opiskellaan ja miten opinnoista voi edetä tutkinto-opiskelijaksi.
Mikä on avoin yliopisto?
Avoin yliopisto on opintojärjestelmä, joka tarjoaa yliopistotasoista opetusta opiskelijan pohjakoulutuksesta riippumatta. Siinä voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai alemman tason opintokokonaisuuksia, mutta ei kokonaista korkeakoulututkintoa. Opiskelijat valitaan yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykokeita.
Opinnot ovat avoimia iästä ja tavoitteista riippumatta. Avoimessa yliopistossa voi opiskella esimerkiksi kehittyäkseen ammatillisesti, tutkinto tavoitteena tai yleissivistyksen vuoksi.
Miten opetus järjestetään Suomessa?
Suomessa avoin yliopisto ei ole itsenäinen yliopisto, kuten Ison-Britannian Open University, vaan osa muiden oppilaitosten tarjoamaa opetusta. Lähes kaikki suomalaiset yliopistot – 15 yliopistoa – järjestävät avointa yliopisto-opetusta. Tyypillistä on yhteistyö aikuiskoulutusoppilaitosten, kuten kesäyliopistojen, kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen, kanssa.
Avoin yliopisto järjestää opetuksen yhdessä yliopiston tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa. Näin opetus vastaa tavoitteiltaan ja vaatimuksiltaan yliopiston tutkimusperustaista opetusta, ja vastuu opetuksen tasosta, suorituksista ja todistuksista kuuluu aina yliopistolle.
Opiskelu käytännössä
Yhteistyöverkoston ansiosta avoimia yliopisto-opintoja on tarjolla yli 100 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Opetusta järjestetään lähes kaikilla koulutusaloilla – poikkeuksena eläinlääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen ala.
- Osa-aikaista: opetus järjestetään pääosin iltaisin ja viikonloppuisin, ja myös kesällä on opetusta.
- Monimuotoista: monimuoto-opetuksessa yhdistellään lähi-, etä- ja itseopiskelua. Verkko-opinnot ja itsenäiset opinnot eivät riipu paikkakunnasta.
- Laajaa: suurin osa tarjonnasta on perusopintoja, mutta tarjolla on myös aine- ja syventäviä opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja.
- Ohjattua: opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta sekä käytännön asioihin että itse opiskeluun.
Mitä opiskelu maksaa?
Avoimet yliopisto-opinnot ovat opiskelijalle maksullisia, ja oikeus opintojen suorittamiseen on määräaikainen. Maksut perustuvat yliopistolakiin ja valtioneuvoston asetukseen yliopistojen maksuista. Koska opiskelu on sivutoimista, siihen ei voi saada opintotukea.
Kuka opiskelee avoimessa yliopistossa?
Vuonna 2014 avoimessa yliopisto-opetuksessa opiskeli 77 806 opiskelijaa, ja korkeimmillaan määrä oli vuonna 2002, jolloin opiskelijoita oli 85 075. Opiskelijat ovat hyvin erilaisia iältään, taustaltaan ja tavoitteiltaan. Naisia on 70–80 prosenttia yliopistosta ja alasta riippuen.
Opiskelijoita on jaoteltu tyyppeihin: urasuuntautuneet hakevat menestystä työelämässä, tutkintotavoitteiset tavoittelevat opiskelupaikkaa varsinaisesta yliopistosta, muutoshakuiset etsivät uutta suuntaa elämäänsä, ja elämäntapaopiskelijat kokevat opiskelun rentouttavaksi ja voimia antavaksi.
Avoimen yliopiston väylä tutkintoon
Vaikka avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, opinnot voi sisällyttää tutkintoon, jos saa myöhemmin tutkinnon suoritusoikeuden. Avoimen yliopiston väylällä tarkoitetaan siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Valinta tehdään opintojen määrän, arvosanojen tai valintakokeen perusteella, ja väyläkriteerit vaihtelevat yliopistoittain. Taideyliopistoissa väylää ei ole käytössä. Vuonna 2006 väylän kautta aloitti perustutkinto-opinnot 665 opiskelijaa.
Avoimen yliopiston historia
Suomen avoimen yliopiston juuret ovat 1800-luvun kansansivistystyössä. Niin sanottu yliopistolaajennus – yliopistosivistyksen levittäminen yliopiston ulkopuolelle esimerkiksi lähettämällä ylioppilaita maaseudulle luennoimaan – perustui ajatukseen, että yliopisto-opintojen pitäisi olla avoinna kaikille läpi elämän.
Kesäyliopistot käynnistivät avoimen yliopisto-opetuksen 1900-luvun alkupuolella. Jyväskylässä ja Turussa ennen toista maailmansotaa toimineet kesäyliopistot noudattivat ensimmäistä kertaa avoimuuden periaatetta: kaikki halukkaat saivat osallistua pohjakoulutuksesta riippumatta. 1950- ja 1960-luvuilla kesäyliopistojen määrä moninkertaistui.
Varsinainen kehitystyö alkoi 1970-luvulla, jolloin yliopistoon pääsivät vain ylioppilaat pääsykokeen kautta. Ensimmäisenä avointa yliopisto-opetusta tarjosi Tampereen yliopiston jatkokoulutuskeskus vuonna 1971 neljässä oppiaineessa. Vuonna 1972 opetusta järjestettiin ensi kertaa monimuoto-opetuksena, kun sosiaalipolitiikan peruskurssilla käytettiin televisiota, radiota, opetusmonistetta ja tenttikirjallisuutta. Helsingin yliopisto aloitti kokeilun Lahdessa ja Mäntsälässä syksyllä 1977.
Merkittävä käännekohta oli vuosi 1993, jolloin avoin yliopisto-opetus laajeni uusiin yliopistoihin, ylempiin aineopintoihin ja uusille opintoaloille. Samalla ikäraja laskettiin 18 vuoteen nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi.
Erityismuodot
Ikääntyvien yliopisto on avoimen yliopisto-opetuksen erityismuoto, joka käynnistyi vuonna 1985 Jyväskylässä ja Helsingissä. Idea on lähtöisin 1970-luvun Ranskasta. Vaasassa toimii puolestaan sanomalehtiyliopisto, jossa opinnot tuodaan tarjolle sanomalehti Pohjalaisen artikkelisarjoina.
Kenelle avoin yliopisto sopii?
Avoin yliopisto sopii esimerkiksi työssäkäyvälle, joka haluaa täydentää osaamistaan, abiturientille tai ylioppilaalle, joka haluaa kokeilla yliopisto-opiskelua ennen hakua, sekä eläkeläiselle, joka haluaa syventää harrastustaan. Koska opetusta on tarjolla myös kesällä ja verkossa, opintoja on mahdollista sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän kanssa. Kannattaa tarkistaa oman yliopiston avoimen yliopiston sivuilta ajankohtainen kurssitarjonta, ilmoittautumisajat ja maksut.